Haaste hevosenomistajille

"Tämä haaste on tarkoitettu niille jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut."

Kerro hevosestasi: rotu, taso ja hieman luonnetta.

Ready on pian yhdeksänvuotias ranskalainen puoliveritamma. Rautias estetykki on ollut omistuksessani pian yhdeksän kuukautta, joten hieman olen päässyt jo perille tamman ajatusmaailmasta. Ready ei ole mikään sylihevonen, eikä ylenpalttisesti nauti halailusta tai rapsutteluista. Tärkeintä hänen kanssaan on johdonmukainen käsittely, jonka avulla luottamus alkaa vähitellen kasvaa ja vahvistua. Kuitenkin halutessaan Ready osaa olla hyvinkin sosiaalinen ja nauttii ihmisen seurasta kun aikaa vietetään ihan rauhassa. Tyttö on erittäin hyvin käyttäytyvä ja helppo käsitellä kaikissa tilanteissa. Koulutustasoltaan koulupuolella sanoisin Readyn olevan tällä hetkellä helppo:B tasolla, mutta kilpailutuloksia ei vielä ole lainkaan. Estepuolella hän on kilpaillut kansainvälisiä 130 cm luokkia ihan hyvällä menestyksellä.

 Hevoset vai ponit? Miksi?

Tähän on vaikea vastata, sillä itse en edes harkinnut missään vaiheessa ponin ostoa ihan vain tavotteitani ajatellen, eikä ponin hankkiminen olisi ollut millään tavalla järkevää. Hevoset ovat siis kehittymistä ajatellen tottakai ykkössijalla, eikä niissä muutenkaan yhtikäs minkäänlaista vikaa ole, mutta olen kyllä aina enemmän kuin innoissani päästessäni ponien selkään ja niiden kanssa puuhailemaan. Useimpien ponien kanssa minulla onkin tähän mennessä synkannut todella hyvin, joten molemmissa on siis puolensa. 

Ensimmäinen hevonen/poni, jolla ratsastit itsenäisesti enemmän?

Varmaankin saksanratsuponi Boomer, joka oli ensimmäinen hoitohevoseni ja jonka olenkin esitellyt lempihevoseni -postauksessa aiemmin täällä joulukalenterin puolella. Sillä en koskaan osallistunut tunneille vaan harjoittelin itsekseni mitä mieleen juolahti tallin omalla pikkukentällä. 

 Kumpi parempi, kengätön vai kengällinen? Hevosesi kenkien koko? (Jos se on kengässä)

Kengitys on mielestäni täysin hevoskohtainen asia, enkä ole mitenkään erityisemmin kummankaan puolella tai sitä vastaan. Ensisijaisesti kuitenkin ajattelen, että treeni -ja kilpakäytössä hevosella on parasta käyttää kenkiä ihan vain kavion kulumisen takia ja kestävyyden takia, mutta jos hevonen on ihan vain harrastekäytössä maastoilua varten ja kaviot kuluvat luonnollisesti tasaisesti pelkän vuolemisen avulla, sekä ratsastuspohjat ovat sopivia, en näe kengitystä mitenkään välttämättömänä. Oikealla kengityksellähän voidaan myös korjata paljonkin hevosen rakennevikojen aiheuttamia virheellisiä liikeratoja tai jalkojen asentoja. 

Nyt on kyllä pakko myöntää, etten millään muista minkä kokoiset kengät Readylla on tällä hetkellä jalassa, vaikka ihan muutama viikko sitten siitä juteltiin kengittäjän kanssa - huonomuistinen minä!

Klippaus: Puolesta vai vastaan?

Edellistä vastaustani lainaten myös klippaus on täysin hevos -ja tapauskohtaista. Minulla ei siis ole mitään klippausta tai klippaamatta jättämistä vastaan, jos se vain palvelee hevosen hyvinvointia. Raskaassa treenissä oleva ja runsaasti hikoava hevonen on mielestäni armollisinta klipata, jotta se jaksaa tehdä töitä ja omistajankin työ helpottuu kun läpimärkää hevosta ei tarvitse kuivailla tuntikaupalla. Tottakai klippaus myös velvoittaa aiempaa tarkempaan loimittamiseen, jotta hevonen ei palele ja vilustu. Toisaalta mielestäni pelkän ulkonäöllisen seikan vuoksi en itse lähtisi hevosta klippaamaan, jos karvasta ei muuten ole mitään haittaa. Itsekin olen päätynyt siihen tulokseen, että Ready saa pitää karvansa, jos ei yhtäkkiä kasvata hirveää turkkia, sillä tällä hetkellä karva on luonnollisessa tilassaankin sileää ja ohuehkoa, joka myös kuivuu nopeasti hiotessaan. 

Tarhaavatko hevosesi yksin vai laumassa? Miksi?

Ready sai viettää kesän ja alkusyksyn yhdessä Mutun kanssa laitumella, jossa ne tulivatkin todella hyvin juttuun, mutta syksyn tultua ja tarhakauteen siirryttyä alkoi kenties hieman liian pieni yhteinen tila ahdistaa ja yhteiselo ei ollutkaan enää niin rauhallista. Pian kun hokitkin laitettiin jalkoihin, siirtyivät molemmat tarhailemaan yksin, ihan vain vahingot välttääksemme. Näin mennään taas talvi ja luultavasti kesällä kaverukset pääsevät taas kiehnäämään samalle tontille.

Ratkaiseeko hevosessa enemmän sen luonne vaiko ulkonäkö (kuten väri)?

Ulkonäköhän se tietenkin ensimmäisenä pistää silmään, mutta luonne on ehdottomasti se ratkaiseva tekijä hevosen valinnassa! En missään nimessä ottaisi hevosta, joka näyttää kiiltokuvamaisen upealta ja tarunhohtoiselta, mutta paljastuukin luonteeltaan huonokäytöksiseksi ja minulle sopimattomaksi hevoseksi. Ulkonäkö on siis loppujen lopuksi aivan toissijainen seikka, vaikka onhan se tietenkin plussaa jos hevosen ulkoinen olemus miellyttää omaa silmää. 

Millainen on hyvä hevosblogi?

Huolella ja ajatuksella kirjoitettu blogi, jossa on siisti ulkoasu ja jonka pitämiseen panostetaan edes jonkin verran. Postauksia pitäisi tulla mieluummin sen kolme kertaa viikossa kuin kolmen viikon välein, vaikka ymmärrän kyllä pidemmätkin tauot jos niistä annetaan jonkinlaista varoitusta etukäteen. Yleisesti myös useat, laadukkaat kuvat, sekä videot ja tarkemmat analyysit ratsastuksista kiinnostavat. 

Pahin tippumisesi?

Tämä onkin hankala kysymys. Mitään kovin pahaa minulle ei koskaan ole sattunut, lukuunottamatta muutamaan otteeseen murtunutta sormea, häntäluuta, lihasrevähdyksiä ja mustelmia. Mikään tippumiseni ei myöskään ole ollut erityisen dramaattinen tai "paha" vaan ihan normaaleja kömmähdyksiä ovat olleet, lähinnä esteiden yhteydessä. Mahdotonta nimetä mitään yksittäistä tapausta!

 Kuinka monta loimea hevosesi omistaa?

Ready omistaa yhden fleece-kuivatusloimen, fleece-ratsastus ja edustusloimen, villaloimen (lähinnä kuljetuksiin), ohuen tallitoppiksen (n. 150 g), fleecevuorellisen talliloimen, 150 g sadeloimen, vuorettoman sadeloimen kesäsäille (puoliksi ötökkäverkkoa), sekä 500 g toppaloimen koville pakkasille. Yhteensä taitaa siis olla kahdeksan loimea, joista kaikkia käytetään. Yhtään "turhaa" loimea ei ole kaapeissa pyörimässä. 

 Kuinka usein hevosesi liikkuu?

Joka päivä jollain tapaa. Vapaapäivinäkin käydään vaikka maastakäsin kävelemässä. Muutaman kerran on ollut ihan täysin vapaita päiviä, mutta melko tarkka olen siitä, ettei Ready joudu seisomaan, sillä kerää siitä paljon virtaa ja on heti huonommalla tuulella jos ei pääse kunnolla liikkumaan ja purkamaan loputonta energiaansa. 

 Oletko varovainen vai "uhkarohkea" ratsastaja?

Olen kyllä ratsastajana melko rohkea, sillä tähän päivään mennessä en ole jännittänyt tai pelännyt yhdenkään hevosen selkään nousua tai ratsastusta. Myöskään esteiden korkeuksista ei ole missään vaiheessa iskenyt jännitystä vastaan, sillä hyppään yhtään korkeampia esteitä vain valmentajan läsnäollessa ja luotan valmentajaani niin paljon, että jos hän laittaa eteeni esteen, tiedän olevani valmis sen hyppäämään. Kova vauhti, pukit tai loikat eivät myöskään jännitä - lähinnä hymyilyttävät. Olen onneksi myös tippunut sen verran, että on vain ihan kiva välillä palautua maan pinnalle, eikä siitäkään ole mitään pelkotiloja koskaan jäänyt, sillä olen aina heti noussut takaisin satulaan, eikä tippumisista ole kukaan koskaan tehnyt isoa numeroa. 

Tottakai varsinkin vieraiden hevosten kanssa olen sen verran "varovainen", etten koskaan lähtisi yksin tuntemattomalla hevosella maastoon tai esteitä hyppäämään vaan tutustun ensin hevoseen rauhassa sileällä ennen muita temppuja. On sitä tässäkin joskus joustettu ja menty suoraan esteradalle tuntemattoman hevosen kanssa, mutta mitään turhia riskejä en vieraan hevosen kanssa halua ottaa.

En haasta ketään erityistä, vaan jokainen halukas saa tehdä haasteen!